Sain ajokortin !!! Kolmas kerta toden sanoo...

Tulipa hyvälle mielelle tätä threadia lukiessa!

ONNITTELUT KAIKILLE VALMISTUVILLE!

Ja itse kullekin lykkyä pyttyyn pääsykokeisiin!


Eikä täälläkään valittamiseen ole hirveästi syytä: proggikset etenevät aikataulussa, kesä tulee ja loma alkaa tuota pikaa! ja vielä kerran

Lähden lauantaina Lontooseen pariksi päiväksi. Tosin mitään huimaa seikkailua ei ole luvassa, koska kyseessä on kunnon perhematka, mutta ei se mitään. Muut on yrittänyt keksiä meille ohjelmaakin matkan ajaksi, mä olen vain vinkunut taustalla "mut mennään museoihin,jooko! Ai täh, meinaattekste et kolme museoo päiväs on liikaa? Hyvin jaksaa!" Nojoo, eiköhän me kompromissi keksitä.

Kai Heddon Street kuuluu matkasuunnitelmiisi?

Olen iloinen uusi kevään ylioppilas! Ja englanti nousi 5 pistettä ja sain sen kauan kaivatun laudaturin! Jee! LLLLEEB! Tulkaa meille juhlimaan jos löydätte tänne

Onneksi olkoon, SF! Siitä onkin jo melkein ikuisuus kun itse sain valkolakin. Ja kiitos kutsusta, mutta hieman vaikeaa tulla juhliisi kun tuo osoite on vähän hämärän peitossa.

Heh,kyllä mä vähän yritin vihjailla muulle seurueelle,että mulle siellä olisi vähän muutakin nähtävää..Ei kyllä lämmetty. Katsoo nyt,että jos vaikka lipeän seurasta pariksi tunniksi.
Rehellisesti sanottuna, huolestuttaa vähän matkan onnistuminen.Muut tekee aikataulutettuja listoja nähtävyyksistä,mä olen ihan sitä mieltä,että vasta perillä tutkaillaan että mitä tekee mieli tehdä ja nähdä. Ihan turhaa tommone stressailu.

Mä olen aivan samaa mieltä. Kun ollaan vanhempien kanssa matkusteltu, kaikki aina suunniteltiin viimeisen päälle ja jossain vaiheessa joku aina hermostui kiireeseen ja matkatunnelma oli pilalla. Kun viime kuussa lähdin yksin Britteihin tiesin vain milloin junat lähtee ja "seikkailin" sitten omin päin, menin minne sillä hetkellä huvitti mennä. Eteen sattuu paljon jännittävimpiä asioita kuin tarkkaan suunnitellun kaupunkikierrosbussi-museo-monumentti -matkan aikana. Juuri tämän takia seuramatkat ovat mielestäni painajaismaisia...

Toivottavasti reissustasi tulee silti antoisa ja unohtumaton. Kerro briteille terveisiä.

Kiitosta,tässä juuri olin pakkailemassa huomista lähtöä varten No,kunhan kukaan ei ala itkemään ja kieriskelemään maassa jos aikataulu pettää,eiköhän reissusta antoisa tule.
Olen muuten täysi idiootti pakkaamisen kanssa. Tähän mennessä olen pakannut toiset kengät,mutta en muistanut pestä housuja,joten toivon hartaasti etten heti huomenna kuolaa ainoilleni jogurttia tai jotain muuta mähmää. Eli kaksi paria kenkiä,mutta vaatteet ne mitkä päällä lähdetään.

P.S Seuramatkat on helvetistä. Jos kukaan enää ikinä yrittää raahata mua Aurinkomatkojen etelänrysäkohteisiin, tulee parku.

Hotellia etsiessä pinna kiristyi kaatosateessa ja kartoista lähti muste valumaan,ja avuliaat lontoolaiset neuvoi meille yhteensä kaksi täysin väärää reittiä,yksi toimi vähän soveltamalla. Tämän jälkeen oli todella nautinnollista päästä hotellin respaan missä soi Let's Dance.

Elämä näyttää tänään jotenkin valoisammalta - johtuisikohan ekoista piilareistani...

Eilisiltana oli meillä Lyskässä pienimuotoiset juhlintamenot päällä.
Vedin minäkin ystäväni kanssa muutaman biisin. Bowie-jakun väsäämiseen mennyt pari viikkoa ei mennyt hukkaan, ja kaverillani oli päällä hieno Life On Mars -tyylinen puku. Aladdin-salama naamassa kävimme ulvomassa Space Oddityn, Walk On The Wild Siden, Subterranean Homesick Bluesin ja vielä yleisön pyynnöstä(!) "Heroesin". Emme ehkä olleet illan paras bändi, mutta ainakin meillä oli hauskaa. Kaikkine mokinemme olimme niin riemastuttavan CAMP, että yleisökin näytti hiukan innostuvan. Ja joku sanoi laulutyyliäni Bowiemaiseksi!

Jesss! Päätevahvistimeni palasi vihdoin jenkeistä madrigalilta kaksi kuukautta kestäneeltä huoltoreissulta. Kuulokekuuntelu alkoikin jo maistua sanonko miltä, ja vihdoin on ääntä ilman että tuntee olevansa liekaan kytkettynä. Eipä silti, äänenlaatu on kuulokkeilla parempi kun huoneakustiikan vaikutusta (aina huonontava!) ei ole. Kuulokekuuntelussa jää vaan mm. tietynlainen ilmavuus ja äänen tilavaikutelma kokematta ja välillä tuntuu, kuin ääni tulisi "pään sisältä".

Saman tien tsekkasin kaappien kautta, onko perää kehuissa joiden mukaan remasterointisarjan Young Americansilla erityisen onnistuneet soundit aiempaan nähden. Ja onhan niissä, viimeiseksi hankkimaani rykon cd:hen ja alkuperäisen vinyyliin verrattuna parannus on dramaattinen. Suosittelen ainakin kaikille äänenlaatuun panostaville ja nyanssejakin merkityksellisenä pitäville.

Uunituore merkonomi....

Vähänkö oli eilen upee päivä! aurinko paistoi juhlan kunniaksi...

Onneksi olkoon!