Jihuu, Iltani pelastui! Näin sattulta Deikkamme Mtv:ltä kun siellä näytettiin top10 Music Awards -esiintymisiä: Bowie esiintyi Pariisissa -95 ja kappale oli The Man Who Sold The World. Erikoinen ja erinomainen sovitus, jossa oli paljon koneääniä ja hauska komppi. Eteerinen. Outside -ajan henkinen. Siis ihan jotain muuta kuin millaisena kappaleen on tottunut kuulemaan! Ja Deikka oli tietenkin älyttömän tyylikäs

Voi hitsin hitsi! Missasin.

Mutta eipä hätää, tuleehan se huomennakin kello 14:00 uusintana!

Eilen Radio Suomen poppikoulussa oli ulkomainen pop & rock -osion kysymys, jossa tiedusteltiin Mott the Hooplen esityksen säestämänä esitettävää kappaletta ja kappaleen tekijää. Hiveli hieman itsetuntoa, kun vedin kyseisestä osiosta täydet 5/5 voittajan saadessa ainoastaan yhden pisteen.

Olitko toinen kilpailijoista? Mun piti kuunnella tuo lähetys, mutta unohtui.

En, ihan kotikatsomoarvailijana vain. Tosin kävi mielessä, että pitäisi kenties osallistua joskus.

Viimeisimmässä Nyt-liitteessä on juttu "10 syytä rakastaa Kate Bushia", jossa Sister Flon kitaristi Jarno Alho sanoo Bushista seuraavaa:

"Katen avulla ymmärtää, että popmusiikkikin voi olla taidetta ja että siihen tulisi suhtautua oikealla vakavuudella. Jos Katea ei olisi, kaikki hänen jälkeensä tulevat naisartistit olisivat erilaisia. Naispuolinen David Bowie puuttuisi."

Itse en valitettavasti tunne Kate Bushia niin hyvin, että pystyisin ottamaan kantaa tuohon. Monesta yksittäisestä kappaleesta pidän kyllä kovasti joten ehkä pitäisi tutustua joskus.

Siitä on näköjään 17 päivää, kun viimeksi kirjoitin tähän topiciin; sinä aikana olen katsonut 21 John Waynen elokuvaa. Niillä on muuten sellainenkin hassu vaikutus, että kun yleensä juon viskiä vain seurassa, niin näitä katsoessa tulee vastustamaton halu ottaa ryyppy. Mutta asiaan: Buui. Lausumista on hyvä tilaisuus kuunnella Duken omassa ohjauksessa The Alamossa, jonka päähahmoja ovat Davy Crockett ja Jim Bowie, se puukkomies itse siis. Murteesta riippuen u on suomalaisen etinen tai sitten niin takainen, että kuulostaa melkein oo:lta, mutta diftongia ei kukaan amerikkalainen nimeen lausu

En nyt tiedä, noudattaako tämä aihetta, mutta eilen lehdessä ohjelmatietojen kohdalla luki, että jollain kanavalla näytettiin oliko se nyt Green Dayn video biisistä Jesus of Suburbia.

Muutama päivä sitten tuli joku ohjelma amerikkalaisesta vaihto-oppilaasta, ja taustalla soi hetken I'm afraid of americans. Ja keskiviikkona CSI:n jakson nimi oli Mu-mu-muutoksia. Ei ole vaikea arvata mihin siinä viitattiin...

Uusimmassa Valossa on juttu Glam-muodista, ja siinä mukana iso kuva Bowiesta + monista muista mm. Sladesta, Culture Clubista, Princestä, Hanoi Rockista jne..
Sitten siinä oli luotteloa erivuosikymmenien glam rockin esittäjistä ja kuinka Bowie vaikutti glam rockiin.

Valo?! Kerro mistä tämmöisen lehden saa!

Olihan Marc ja T.Rex mainittuna jutussa?

Valo on Tampereen seudun sanomalehden Aamulehden viikkoliite, vastine Helsingin Sanomien Nytille.

"Kädenvääntöä käydään yhä siitä, aloittiko glam rock -buumin Marc Bolan vai Bowie. Bolan esiintyi jo vuonna 1970 Top of the Pops -ohjelmassa pukeutuneena satiinitakkiin ja glittermeikkiin. Seuraavana vuonna T. Rex julkaisi menestys-lp:nsä Electric Warrior."

Jutussa on myös pieni, epäselvähkö kuva Marcista soittamassa kitaraa.

Tänään äidinkielen tunnilla vieressäni istuva kaveri vilkuili Bowie-hihamerkkiäni ja kysyi sitten, että "Jos Bowie ja Flash Gordon tappelis, niin kumpi voittais?"
Ja vastauksenhan tietää jokainen...

Piipahdin taas tuolla länsinaapurissa, ja katselin siellä paikallista Idolssia. Kilpailun pätevin ja vetävin osallistuja vetäisi Life on Marsin niin että sukat pyöri jalassa sekä allekirjoittaneella että tuomaristolla, jonka yksi jäsen tunnustautui Bowie-keräilijäksi. Kilpailija itse oli esityksen jälkeen ihan täpinöissään kun oli päässyt tulkitsemaan itse Bowieta.